Työyhteisöissä väärinkäsitykset syntyvät harvoin pahantahtoisuudesta. Useimmiten ne juontavat juurensa oletuksista, kuvitelmista siitä, mitä toinen ajattelee, tietää tai aikoo. Meillä on tapana olettaa, että jokin asia oli jo sovittu, tai että toinen ymmärsi ilman sanoja tai että toimintatapa on kaikille itsestään selvä. Tällaiset tilanteet ovat inhimillisiä, mutta jos niihin ei puututa, alkavat ne vähitellen heikentää yhteistyötä, kuormittaa tiimiläisiä ja näkyä lopulta myös työn tuloksessa.
Olettaminen ei ole pelkästään vuorovaikutushaaste, vaan myös tuottavuushaaste. Se voi tarkoittaa väärinymmärryksiä, hukattua aikaa, heikkoa asiakaskokemusta tai pitkälle vietynä lisääntynyttä henkilöstön vaihtuvuutta. Kun työyhteisössä jäävät epäselviksi vastuut, odotukset tai päätöksentekoperusteet, alkaa arki sakata. Usein tämä tapahtuu huomaamatta, mutta vaikutukset voivat olla merkittäviä.
Tiimicoaching vastaa juuri tähän haasteeseen. Se tuo arkeen tilan ja rakenteen, jossa oletusten sijaan opitaan kysymään, tarkentamaan ja ymmärtämään. Tiimicoaching ei ole koulutusta tai valmennusta, jossa joku kertoo oikeat toimintatavat. Se on fasilitoitu yhteinen pysähtyminen, jossa tiimi tarkastelee toimintaansa ja vuorovaikutustaan uteliaasti ja ilman syyllistämistä. Usein jo ensimmäisessä tapaamisessa nousee esiin asioita, joita ei ole aiemmin sanoitettu. Ja ihan vain siksi, että ei ole tullut mieleen, että niistä kannattaisi puhua.
Coaching-prosessi alkaa tavoitteiden kirkastamisella. Mitä tiimi haluaa ymmärtää tai kehittää? Usein esiin nousevat viestinnän haasteet, keskinäinen luottamus tai roolien epäselvyydet. Seuraavassa vaiheessa tarkastellaan tiimin arkea sellaisena kuin se on. Mitä oletuksia toimintaan liittyy? Millaisia tilanteita toistetaan ilman, että niistä opitaan? Mihin kaikkeen tiimin toiminta kytkeytyy? Tässä vaiheessa coach tukee tiimiä tarkastelemaan vuorovaikutusta ja työskentelytapoja yhteistä ymmärrystä rakentaen.
Yksi keskeisimmistä kysymyksistä prosessin aikana on tämä: mitä oletamme toistemme ajattelevan, ja mitä olemme oikeasti sanoneet? Kyse ei ole oikean vastauksen löytämisestä, vaan yhteisestä tutkimisesta. Kun asiaa tarkastellaan ilman syyttelyä tai painetta, syntyy avoimuutta ja jaettua vastuuta.
Prosessin myötä syntyy oivalluksia, joiden pohjalta tiimi tunnistaa tilanteita, joissa oletetaan, vaikka voitaisiin kysyä. Roolit ja vastuut selkeytyvät ja usein myös työkulttuurin näkymättömät säännöt tulevat näkyviksi. Sellaiset, joita on ehkä noudatettu vuosia ilman, että niiden hyödyllisyyttä olisi tarkasteltu. Näistä havainnoista syntyy pieniä mutta merkityksellisiä muutoksia, kuten uusi tapa aloittaa palavereita tai sopimus siitä, miten kiireessä puhutaan toisillemme.
Lisäksi tulee muistaa, ettei yksittäinen tiimi toimi tyhjiössä. Jokainen tiimi on osa suurempaa systeemiä, jossa vuorovaikutus, päätökset ja asenteet heijastuvat laajemmalle kuin vain tiimin sisään. Kun yhdessä tiimissä lisätään ymmärrystä, selkeyttä ja keskinäistä arvostusta, syntyy myönteinen kaiku muihin työyhteisön osiin. Vastaavasti epäselvät rakenteet, tulkinnat ja jännitteet voivat valua huomaamatta tiimistä toiseen. Systeeminen näkökulma auttaa näkemään, ettei yksittäisen tiimin kehittäminen ole irrallinen toimenpide, vaan osa koko organisaation uudistumiskykyä ja toimivuutta.
Miksi tämä on tärkeää organisaation näkökulmasta? Siksi, että vuorovaikutuksen laatu heijastuu suoraan toiminnan tehokkuuteen. Kun yhteistyö selkeytyy ja luottamus kasvaa, päätöksenteko nopeutuu, virheet vähenevät ja yhteinen suunta kirkastuu. Työkuorma jakaantuu tasaisemmin ja työssä viihtyminen paranee. Tiimicoaching on investointi, joka tuottaa parempaa sujuvuutta, parempia tuloksia ja sitoutuneempia työntekijöitä.
Hyvin toimiva tiimi ei ole sattumaa, vaan aktiivinen valinta ja osa organisaation kilpailukykyä.
Jaettu tulkinta ei synny itsestään. Se rakennetaan.
